Oppiaine: yhteiskuntaoppi

Härmä

Härmä kertoo 1800-luvun puukkojunkkareista Pohjanmaalla. Yhden perheen tila on jäämässä perinnönjaossa veljeksistä vanhimmalle Eskolle, mutta isä päättääkin vahvojen perinteiden vastaisesti testamentata tilan esikoisen ohi ja antaa sen Matille. Tämä aiheuttaa riidan veljesten välille. Matti on kihloissa salaa naapurin naisen Ainon kanssa ja Esko alkaa jahdata häntäkin omakseen.

Koulukinon oppimateriaali käsittelee perinnön jakoa, puukkojunkkareita ja elokuvassa kuvatun ajan historiaa. Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin sekä toisen asteen opintoihin.

Kääntöpiste

Elokuvan tarinassa kolmen ihmisen elämät kohtaavat sattumalta yhteisten tekijöiden vuoksi. Francis on töissä Suomessa ilman työ- ja oleskelulupaa, kun taas Jere tuo laittomasti Suomeen kasvuhormoneja. Kolmantena mukana on parisuhdeongelmista kärsivä ex-aviopari Vera ja Aleksi.

Elokuva oli ehdokkaana neljästä Jussi-palkinnosta: paras kuvaus, äänisuunnittelu, leikkaus ja pukusuunnittelu.

Koulukinon oppimateriaali on suunnattu lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Tehtävät käsittelevät mm. elokuvan kuvauspaikkoja, elokuvan käsikirjoitusta, katsojalle tarjottavia tietoja juonesta, tarinan henkilöiden valintoja ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Roni on rikki

20thCentury Studiosin ja Locksmith Animationin elokuva Roni on rikki kertoo Barneysta, sosiaalisesti kömpelöstä koululaisesta ja Ronista, hänen kävelevästä, puhuvasta robotistaan, jonka pitäisi olla ”Paras ystäväsi suoraan laatikosta”.

Ronin hulvaton reistailu keskellä sosiaalisen median aikakautta tempaisee kaksikon vaiheikkaalle matkalle, jolla poika ja robotti ymmärtävät tosiystävyyden merkityksen kaikessa kaoottisuudessaan ja sotkuisuudessaan. (Lähde: Walt Disney Studios Motion Pictures Finland)

Just Mercy

Tunnettu asianajaja Bryan Stevenson taistelee kuolemaan väärin tuomitun vapauttamisesta.

Piiat

Elokuva sijoittuu Yhdysvaltojen Jackson, Missisippiin ja kertoo afroamerikkalaisten piikojen elämästä jotka työskentelivät valkoihoisten kodeissa 1960- luvun alkupuolella.

Jacksonin seurapiirityttö Skeeter on poikkeus pikkukylässään, kun hän aloittaa mustien naisten haastattelun kirjaansa varten. Nämä naiset ovat koko elämänsä huolehtineet isäntäperheiden talouksista. Aluksi ainoastaan Skeeterin parhaan ystävän perheen piika nimeltä Aibileen suostuu puhumaan, mutta heidän jatkaessaan yhteistyötä muutkin piiat päättävät avautua.

Piiat on ajaton, yleismaailmallinen ja koskettava kertomus rajat ylittävästä ystävyydestä ja siitä, että muutos on mahdollinen.

Black Adam

Maailma tarvitsi sankarin, se sai Black Adamin.

New Line Cinema tuo valkokankaille Dwayne Johnsonin tähdittämän toimintaseikkailun Black Adam. Melkein 5000 vuotta sen jälkeen, kun hänelle suotiin muinaisten jumalten voimat ja hänet vangittiin, Black Adam (Johnson) vapautetaan maallisesta haudastaan, ja hän on valmis jakamaan nykymaailmalle oikeutta omaan tyyliinsä.

Jauem Collet-Serra (Jungle Cruise) on ohjannut elokuvan Adam Sztykielin, Rory Hainesin ja Sohrab Noshirvanin DC-hahmoihin pohjautuvaan käsikirjoitukseen perustuen. Black Adamin ovat luoneet Billy Parker ja C.C. Beck. (Lähde: Warner Bros. Finland)

Teit meistä kauniin (Born in Heinola)

Tarina neljästä nuoresta, jotka koettavat selviytyä musiikin avulla 90-luvun laman kourissa kamppailevassa metsäteollisuuskaupungissa. (Lähde: Koulukino)

Peruna

Komedia aloittavasta yrittäjästä, joka yrittää tuoda perunaa Suomeen 1600-luvulla.

Laulu koti-ikävästä

Dokumenttielokuva Laulu koti-ikävästä kertoo kahdessa maassa – Ruotsissa ja Suomessa – kasvaneesta oululaismuusikosta Kai Latvalehdosta. Keski-ikäinen mies tekee matkan lapsuusmaisemiinsa Göteborgiin eläkeikäisen isänsä Tauno Latvalehdon kanssa. Isä ja poika käyvät automatkan aikana keskustelua elämänsä eri vaiheita muistaen. Elokuvan livetaltiointeina tehty musiikki siivittää tarinan kehittymistä 1970-luvulta nykypäivään.

Surunkesyttäjät

Surunkesyttäjät on dokumentaarinen elokuva ihmisistä, jotka ovat päättäneet kohdata surun sitä väistämättä tai pakenematta. Filmille kuvattu elokuva kertoo rakkaudesta, muutoksesta, surusta ja luopumisesta.

Suru on aina ravisteleva kokemus, minkä jälkeen kaikki on toisin. Millä tavalla toisin? – Sitä ei voi tietää, ellei pelottomasti astu surun maailmaan ja antaudu muutokselle, jonka suru tuo mukanaan. Elämä on luopumisen harjoittelemista kohti viimeistä luopumista – luopumista elämästä. Elokuvan lyhyistä episodeista kasvaa kollektiivinen tarina elämän rajallisuuden hyväksymisestä ja tarpeesta ylläpitää yhteyttä toiseen ihmiseen, silloinkin kun se on mahdotonta.

Elokuvan ihmiset ja heidän tarinansa muodostavat teemallisesti yhden suuren tarinan surun läpi kulkemista ja siitä vapautumisesta. Suru muuttaa aina ihmistä toiseksi, eikä surusta pääse eteenpäin ennen kuin on valmis hyväksymään muutoksen ympäröivässä todellisuudessa ja itsessään. Surunkesyttäminen ei ole raivokasta taistelua, vaan hyväksymistä ja surun kanssa elämistä, mistä kumpuaa voima ja vapautuminen.

Koulukinon oppimateriaalin teemoja: audiovisuaalinen estetiikka, symboliikka dokumenttielokuvassa, tunteiden sukupuolittuneisuus, surun vaiheet, surun ja tunteiden yhteiskunnallisuus, suru ja matkustaminen. (Lähde: Koulukino.fi)