Etusivu »
Julkaistu:
Pohjoismaalainen puoleksi juutalainen valokuvaaja matkustaa talviseen Venetsiaan etsimään ”toista Leningradia”, jonka Nobel-palkittu venäläinen runoilija Joseph Brodsky tunnisti kaupungissa. Valokuvaaja kuvaa kaupunkia ja samalla avaa oman raskaan, syntisen elämänsä edesmenneelle Brodskylle, ainoalle sielun veljelleen. Valokuvaajan taakka on hänen kristitty isänsä, joka toimi juutalaisten ilmiantajana Toisen Maailmansodan aikana kotimaassaan.
Julkaistu:
Ihmiskunnan suurin demoni haluaa muuttua ihmiseksi ja oppia rakkauden kielen. Oppaakseen hän valitsee teatteriohjaaja Mishan, jolla on ongelma: hän ei löydä oikeaa näyttelijää 1900-luvun alussa vaikuttaneen itävaltalaisen runoilijan Rainer Maria Rilken elämää käsittelevään näytelmään. Lucifer auttaa Mishaa löytämään oikean näyttelijän rooliin. Matkalla halki keskiajalla eläneen saksalaisen kirkkomaalarin Mathias Grünewaldin taiteen ja Rilken runouden – niin Ranskassa kuin Espanjassa – kaksikkoa seuraa Mishan edesmenneen läheisen ystävän, kirjailija Pashan, haamu. Muututtuaan ihmiseksi demoni kohtaa naisen, joka muistuttaa Rilken muusaa, venäläissyntyistä psykoanalyytikko-kirjailijaa Lou Andreas-Saloméa.
Julkaistu:
Lentäjien sotaa on dokumenttielokuva suomalaisten lentäjien sotatyöstä. Se alkoi kangaspuiksi haukutuilla alkeiskoneilla, jatkui kaksintaisteluina kömpelöillä Fokkereilla ja Taivaan helmiksi kutsutuilla Brewstereillä, jotka säväyttivät jo pelkällä äänellään. Talvisodan ketterä ihmemasiina Blenheim vanheni sotavuosina museokoneeksi, mutta niin vain sekin Pelti-Heikiksi ristittynä heitettiin Lapin sotaan saksalaista ilmatorjuntaa vastaan. Eikä sovi unohtaa mekaanikkoja, jotka huolsivat koneita pressun alla 40 asteen pakkasessa ja pumppasivat polttoainetta koneisiin tynnyristä lammasnahkaisen säämiskän läpi.
Julkaistu:
Kaksi dokumenttia sota-ajan Suomesta DVD:nä.
Poltettu kylä – Kolme tarinaa sodasta ja sovituksesta: Poltettu kylä kertoo savukoskelaisten Hilja Kuoskun ja Tyyne Martikaisen sekä suomussalmelaisen Hemmi Seppäsen omakohtaisiin kokemuksiin perustuvan tarinan neuvostoliittolaisten partisaanien toiminnasta talvi- ja jatkosodassa Suomen pohjoisen itärajan kylissä. Vuosikymmenet näistä tarinoista vaiettiin joko vapaaehtoisesti tai valtion pakottamana. Viime vuosina kokemuksia on alettu kirjata ylös ja puhua ihmisten sota-aikana kokemasta ahdistuksesta. Lisäksi on yritetty ymmärtää, miksi Neuvostoliitto kävi varsin veristä partisaanitoimintaa Suomessa.
Punapanssarit Suomen sodissa ja rauhassa: Punapanssarit on kertomus suomalaisille sotaveteraaneille tunnetuista venäläisistä panssarivaunuista. Niitä käytettiin rintamalla suomalaisia vastaan, mutta sotasaaliiden kautta niitä päätyi myös merkittäviä määriä suomalaisten käyttöön. Neuvosto-panssarien tarina ei loppunut rauhansopimukseen, vaan niiden käyttö jatkui pitkään myös ”rauhan töissä”. Ohjelmassa sotaveteraanit ja rauhan ajan panssarimiehet kertovat omista kokemuksistaan rintamilla sekä panssarikoulutuksesta sodanjälkeisessä Neuvostoliitossa.
Julkaistu:
Vihreät sisaret sotilaskotityössä vuodesta 1918. Jokainen suomalainen varusmies ja viime sotien veteraani arvostaa sotilaskotia, jonka yli 90-vuotinen historia nyt ensimmäistä kertaa avautuu videodokumentin muodossa laajemmalle yleisölle. Dokumentissa kymmenkunta talvi- ja jatkosodassa mukana ollutta sisarta muistelee kokemuksiaan ja kommelluksiaan sotilaskotien matkassa rauhan ja sodan vuosina. Sotavuosien osalta dokumentti tarjoaa näkökulman vähän käsiteltyyn aiheeseen: naisiin sotatoimialueella. Harva tietää, että Sotilaskotijärjestö on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut maanpuolustusjärjestö. Sotilaskotisisaret tekevät vuosittain lähes 200 000 vapaaehtoista työtuntia varusmiesten hyväksi ja tuovat varuskuntiin, leireille sekä sotaharjoituksiin lämpöä ja viihtyisyyttä. Vaikka sodan ja rauhanajan sotilaskotityötä on vaikea verrata keskenään, sisaren tiskin takainen ystävällinen hymy sekä tuoreen pullan ja kahvin tuoksu on säilynyt muuttumattomana sotilaskodin perustamisesta lähtien.
Julkaistu:
Antti Litja nähdään jälleen ylikonstaapeli Hanhivaarana. Tällä kertaa Hanhivaaran selvitettäväksi päätyy päätoimittajan murha höystettynä huumesotkuilla.
Julkaistu:
Isku Suoneen on Anssi Mänttärin ohjaama rikossarja Pentti Kirstilän romaanin pohjalta. Sarjassa seurataan ylikonstaapeli Hanhivaaran taistelua huumerikoksia vastaan. Suomeen saapuu iso erä heroiinia, jota Hanhivaara alkaa tutkia. Rikollisetkin tuntuvat olevan varpaillaan salakuljetuksen kiihtyessä, eikä ruumiilta vältytä. Uuvuttava tutkinta alkaa vaatia veronsa myös Hanhivaaran yksityiselämästä.
Julkaistu:
Kaksi miestä ehkä mahdollisesti, luultavasti, kompuroivat kohti rakkautta. Ehkä. He ovat kumpikin todella kiireisiä.
Julkaistu:
Tokaluokkalaisen Ellan pieni kyläkoulu uhataan lakkauttaa ja purkaa. Oppilaat siirretään isoon ja ankeaan uuteen kouluun. Kyläkoulun lakkauttamisen takana on herra Yksi, joka haluaa rakentaa sen paikalle formularadan. Opettajansa tukemana Ella kavereineen keksii keinon, jolla oma koulu saadaan pelastettua.
Ohjaaja:
Taneli Mustonen
Pääosissa:
Eero Milonoff
Kari Ketonen
Armi Toivanen
Ville Myllyrinne
Julkaistu:
Maaritin (Leea Klemola) elämässä on menossa suuri murroskausi, sillä hän on vähän aikaa sitten tehnyt sukupuolileikkauksen ja korjannut sukupuolensa naiseksi. Maaritin on kuitenkin käytävä läpi menneisyytensä karikot päästäkseen elämässä eteenpäin. Hän haluaa selvittää välinsä ex-vaimonsa kanssa, rakentaa suhteen teini-ikäiseen tyttäreensä ja päästä auttamaan muita ihmisiä. Maarit haluaisi myös jakaa elämänsä onnenhetket, surut ja vuoteensa jonkun kanssa. Kun Maarit tapaa aviokriisin kanssa kamppailevan Samin (Peter Franzén) psykiatrin vastaanotolla, hän uskoo tavanneensa sen oikean.
Ohjaaja:
Simo Halinen
Pääosissa:
Leea Klemola
Peter Franzén
Ria Kataja
Emmi Nivala
Elokuva palkittiin Parhaan käsikirjoituksen ja Parhaan naispääosan Jussi-palkinnolla.
Julkaistu:
