Esittäminen on luvanvaraista

Suomen tekijänoikeuslain mukaisesti elokuvien julkista esittämistä varten tarvitaan voimassa oleva lupa. Elokuvalisenssin luvilla esität elokuvia vastuullisesti miltä tahansa yksityiskäyttöön tarkoitetulta esityslähteeltä (mm. DVD, Bluray, Yle Areena, muut suoratoistopalvelut sekä tv-tallenteet).

Traileri Tilaa lupa

Inside Out – Mielen Sopukoissa

2015 | 94 min | K-7 | animaatio, komedia

”Mielen sopukoissa” on Pixar Animation Studiosin tuottama animaatioelokuva vuodelta 2015. Elokuvan tarina keskittyy nuoreen tyttöön nimeltä Riley, jonka perhe muuttaa Minnesotasta San Franciscoon. Elokuvassa seurataan Rileyn tunteita, jotka kuvataan elokuvassa eri hahmoina: Ilo, Suru, Viha, Pelko ja Inho. Rileyn tunteet pyrkivät ohjaamaan hänen päätöksiään uudessa ympäristössä ja elokuva tutkii monipuolisesti ihmisen tunteiden ja mielen monimutkaista maailmaa.
Ilo ja Suru lähtevät seikkailuun Rileyn mielen syvyyksiin, mikä laukaisee sarjan tapahtumia, jotka muuttavat Rileyn elämää ja tunteita. Elokuva antaa katsojille mahdollisuuden nähdä, kuinka tunteet vaikuttavat ihmisen päivittäiseen elämään, ja korostaa tunteiden monimutkaista vaikutusta Rileyn elämässä kasvun ja muutoksen aikana. ”Mielen sopukoissa” on saanut kiitosta älykkäästä käsikirjoituksestaan, visuaalisesta lumostaan ja kyvystään käsitellä monimutkaisia tunteellisia teemoja. Se on paitsi viihdyttävä animaatioelokuva myös syvällinen tunteiden tutkielma, joka resonoi katsojien kanssa eri ikäryhmissä.

Ohjaus: Pete Docter
Pääosissa: Minka Kuustonen, Tiina Weckström, Peik Stenberg, Kari Ketonen, Turkka Mastomäki, Pamela Tola, Seela Aleksander, Rebecca Viitala, Arttu Wiskari

Kohderyhmä – Alakoulu

Elokuvan katsomisen jälkeen voidaan käydä keskustelua seuraavista kysymyksistä:

1. Miten elokuvassa ”Mielen Sopukoissa” näytetään Rileyn mielessä olevat tunteet – ilo, suru, pelko, kiukku ja inho – hahmoina? Kuvaillaan yhdessä elokuvan hahmoja.
2. Ovatko sinun kokemuksesi tunteista ovat samanlaisia tai erilaisia kuin elokuvassa nähtyjen hahmojen kokemukset? Onko jotain, joka muistuttaa sinua omista tunteistasi elokuvan aikana?
3. Miten voit kuvata, millaista on tuntea erilaisia tunteita kehossasi? Voitko antaa esimerkkejä siitä, miltä tuntuu olla iloinen, surullinen, peloissaan, vihainen tai inhoava?
4. Kuinka voimme oppia tunnistamaan eri tunteita itsessämme ja ystävissämme? Onko elokuvassa tilanteita, jotka auttavat meitä ymmärtämään ja tunnistamaan paremmin erilaisia tunteita?

Elokuvan katsomisen jälkeen voidaan myös tehdä seuraavia tehtäviä:

1. Mietitään ja sanoitetaan yhdessä.

Käykää läpi kaikki ihmisen viisi perustunnetta yksi kerrallaan: (Ilo, suru, pelko, viha ja inho)
Pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
– Miltä tunteen vallassa oleva ihminen näyttää?
– Minkälaisia ilmeitä hänellä on?
– Missä kohtaa kehoa tunne tuntuu?
– Miksi tunne on ihmiselle tarpeellinen?
– Miten voisit lohduttaa tunteen vallassa olevaa ihmistä?
Tunteet voidaan myös lopuksi näytellä yhdessä tai jokainen oppilas omalla paikallaan.

2. Piirrä oma leffajulisteesi

Pyydä oppijoita valitsemaan joku seuraavista tunteista: ilo, suru, inho, pelko tai viha. Tämän jälkeen pyydä heitä keksimään elokuvalle lyhyt juoni: Mitä hahmollesi on tapahtunut, jotta hän on tämän tunteen vallassa?

Piirretään elokuvalle leffajuliste. Tätä tehdessä voi pohtia seuraavia kysymyksiä:
– Miltä hahmosi näyttää?
– Mikä on elokuvasi nimi?
– Mitä hahmosi sanoo julisteessa?
– Mitä värejä haluat käyttää julisteessa?

Lopuksi esitelkää toisillenne julisteet painottaen näitä kysymyksiä:
– Miksi valitsit juuri tämän tunteen?
– Milloin itse olet viimeksi tuntenut julisteessa olevan tunteen mukaisesti?
– Miten voisit olla hyvä kaveri ja tehdä julisteessa olevan hahmon taas iloiseksi?
– Miksi valitsemasi tunne on tärkeä ja miten se auttaa ihmisiä?

3. Piirretään sarjakuva eri tunteista, jotka esiintyvät elokuvassa

Jaa oppijat pieniin ryhmiin ja pyydä heitä valitsemaan yksi elokuvan teema, esim. ystävyys, muutos, perhe, ilo, suru, inho, viha tai kiukku. Tämän jälkeen pyydä oppilaita suunnittelemaan teemasta kolmen ruudun sarjakuva. Jokaisen ruudun tulee kuvata tilannetta tai tapahtumaa, joka liittyy valittuun teemaan.
Oppijat piirtävät sarjakuvan hahmot, jotka voivat olla elokuvasta tuttuja tai omia luomuksia.
Jokainen ryhmä esittelee lopuksi sarjakuvansa muulle luokalle. Keskustelkaa ryhmä kanssa siitä, miten eri tunteet liittyvät valittuun teemaan ja miten elokuva käsitteli näitä teemoja.

Kohderyhmä: Yläkoulu

Elokuvan katsomisen jälkeen voidaan käydä keskustelua seuraavista kysymyksistä:

1. Kuinka elokuva ”Mielen Sopukoissa” kuvaa erilaisia tunteita, kuten iloa, surua, vihaa, pelkoa ja inhoa?
2. Miten Rileyn tunteet vaikuttavat hänen päätöksiinsä ja käyttäytymiseensä?
3. Ovatko kaikki tunteet tärkeitä ihmisille? Miksi?
4. Oppilaat voivat jakaa omia kokemuksiaan ja kertoa tilanteista, joissa ovat kokeneet voimakkaita tunteita. Miten he käsittelevät erilaisia tunteita arjessaan?
5. Keskustelkaa siitä, kuinka elokuvan avulla voidaan oppia ymmärtämään omia ja muiden tunteita paremmin. Miksi on tärkeää tunnistaa ja ilmaista tunteitaan?

Elokuvan katsomisen jälkeen voidaan myös tehdä seuraavia tehtäviä:

1. Harjoitus toisen ihmisen näkökulman ymmärtämiseen

Valitkaa yksi elokuvan kohtauksista, jossa kaksi roolihahmoa kohtaavat toisensa. Valitkaa sellainen kohtaus, joka sisältää tunnepitoista vuorovaikutusta. Kirjoittakaa ylös kohtauksen pääpirteet, mukaanlukien hahmojen eleet, ilmeet ja sanat.
Jaa oppijat ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee yhden roolihahmon ja tarkastelee kohtausta kyseisen hahmo näkökulmasta. Ryhmät voivat pohtia seuraavia kysymyksiä:
– Miltä hahmosta tuntuu tässä kohtauksessa?
– Mitkä voivat olla hänen ajatuksensa ja motiivinsa?
– Miten hahmo ilmaisee tunteitaan elein, ilmein ja sanoilla?

Keskustelun pohjalta ryhmät esittävät lyhyen esityksen, jossa he kuvaavat valitsemansa hahmon tunteita kohtauksessa.

2. Stressin positiivinen käsittely oppilaiden arkielämässä

Aluksi keskustelkaa stressistä: Mitä stressi on? Miten se vaikuttaa ihmisiin? Muistuta oppijoita siitä, että stressi ei välttämättä ole negatiivinen asia, vaan se voi olla myös voimavara.
Muistelkaa kohtausta elokuvasta, jossa Riley kokee stressaavan tilanteen. Keskustelkaa siitä, miten eri tunteet reagoivat stressiin Päämajassa.
Jaa oppijat ryhmään ja pyydä heitä valitsemaan arkielämän tilanne, joka aiheuttaa heille stressiä (esim. koe, esitelmä, harrastus). Miettikää, miten he voisivat soveltaa elokuvasta opittuja positiivisen stressin käsittelytaitoja kyseisessä tilanteessa. Jokainen ryhmä jakaa ajatuksensa muille.

Keskustelun tueksi:

Viha ja kiukku ovat tarpeellisia tunteita silloin, kun meille tärkeät asiat ovat uhattuina tai koemme, että meitä loukataan. Viha ja kiukku voivat myös antaa voimaa muuttaa asioita, jotka tuntuvat meistä vääriltä. Nämä tunteet auttavat meitä puolustamaan omia rajojamme ja oikein ilmaistuna voivat auttaa meitä muuttamaan asioita parempaan. Vihaa ja kiukkua pitää kuitenkin ilmaista niin, ettei satuta itseään, toisia ihmisiä tai riko tavaroita. Kaikkein turvallisin tapa ilmaista näitä tunteita on kertoa jollekin, mikä sinua suututtaa ja pyrkiä muuttamaan tätä tilannetta.

Suru on ihmiselle tärkeä tunne, joka auttaa käsittelemään kokemiamme menetyksiä. Suru auttaa meitä sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja antaa meillä mahdollisuuden käsitellä menetyksestä johtuvia vaikeita tunteita. Surun tunne kuuluu elämään, kun joudumme luopumaan meille tärkeistä asioista elämässä. Surun jakaminen toisten ihmisten kanssa voi myös antaa meille yhteenkuuluvaisuuden tunteen ja kasvattaa kykyä empatiaan.

Inho tunteena auttaa meitä välttämään meille haitallisia asioita, olivatpa ne ruokia, juomia tai epämiellyttäviä hajuja tai taudinaiheuttajia. Inho saattaa tuntua kehossa puistatuksina tai oksennusrefleksinä. Inhon tärkein tehtävä on pitää meidät erossa asioista, jotka eivät ole meille hyväksi.

Ilo on tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Ilon kokeminen yhdessä muiden ihmisten kanssa luo yhteyden tunteen ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. Ilo liittyy usein onnistumisiin ja saavutuksiin. Iloiset hetket voivat toimia motivaattorina ja palkitsevana tekijänä, mikä kannustaa ihmistä tavoittelemaan positiivisia kokemuksia. Ilo toimii vastapainona stressille ja ahdistukselle. Positiiviset tunteet, kuten ilo, voivat auttaa rentoutumaan ja lieventämään stressin aiheuttamia vaikutuksia kehossa.

Pelon tunteen tarkoitus on ohjata meitä poispäin tilanteista, jotka saattavat olla meille vaarallisia. Pelko tunteena on kehittynyt säilyttämään elämää ja pitämään meidät turvassa. Joskus saatamme pelätä myös tilanteita, jotka ovat meille tuntemattomia tai emme tiedä mitä meille tulee tapahtumaan. Pelon tunne auttaa myös meitä valmistautumaan vaaroihin ja kiinnittämään huomiomme asioihin, jotka voivat olla meille vaarallisia.

Yhteenveto:

”Mielen Sopukoissa” on ansiokas animaatioelokuva, joka on saavuttanut laajaa suosiota niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa. Elokuvan voimakkaita saavutuksia ovat sen ainutlaatuinen lähestymistapa mielen toimintaan, visuaalisesti vaikuttava animaatio ja tunteikas kerronta .Elokuva on erityisen soveltuva perheille ja kaikenikäisille katsojille. Se tarjoaa monipuolisen ja viihdyttävän katselukokemuksen, samalla kun se herättää syvällisiä pohdintoja ihmisen tunteiden monimutkaisuudesta.
Elokuva käsittelee tunteiden ja perheen merkitystä elämässä ja koskettaa lämmin henkisellä lähestymistavallaan katsojien sydämiä. Mielen Sopukoissa sai ilmestyttyään useita kymmeniä palkinto ehdokkuuksia ja voitti mm. parhaan animaatioelokuvan Osacarin, Gloden Globen, Annien ja Bafta-palkinnon.

Oppimateriaalin tekijä: Laura Roschier / Mediametka