Award: Jussi

Miss Farkku Suomi

Tarina seuraa 17-vuotiasta Väldetä, joka haluaa saada paikan bändissä, tavoitella kuuluisuutta, kokea ensimmäisen humalansa ja rakastua luokan kauneimpaan tyttöön, Pikeen. Välde on teini ilman isää ja hän asuu yhdessä äitinsä kanssa kerrostaloyksiössä. Hän rakastaa karheaa musiikkia, Lou Reedin sanoituksia, New York Dollsia ja David Bowieta. Kun muut viettävät aikaa diskoissa, Välde pyöräilee yksin laitakaupungilla ja tallentaa mielensä kuvia tehtaiden savupiipuista, autioista rannoista ja ruosteisista roskiksista.

Vaikka Välde haluaisi korjata maailman epäkohdat, hän ymmärtää, että hänen täytyy ensin ratkaista omat elämänsä ongelmat. Välde löytää samanhenkisen Sasun ja he perustavat yhdessä bändin nimeltä Torttu. He jakavat saman musiikkimaun, lukevat Musa-lehteä ja Soundia, ja huomaavat punkin nousun maailmalla. Mutta sitten tapahtuu odottamaton käänne, kun Pike voittaa kauneuskilpailun, ja hänestä tulee Miss Farkku-Suomi. Kaikki ei sujukaan niin kuin Välde olisi toivonut…

Elokuva on palkittu kahdella Jussi-palkinnolla: paras puku- ja maskeeraussuunnittelu. Elokuva pohjautuu Kauko Röyhkän samannimiseen, omaelämäkerralliseen romaaniin.

Tuntematon sotilas (2017)

Välirauhan kesä 1941. Itä-suomalaiseen korpivaruskuntaan tulee kesäkuussa lähtökäsky, konekiväärikomppania kuljetetaan itärajalle – pian sota on taas tosiasia.

Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas on Väinö Linnan klassikkoromaaniin perustuva (kolmas) kuvaus jalkaväkiosaston yli kolmivuotiseksi venyvästä sotatiestä Suomen jatkosodassa. Elokuva kertoo Rokan, Kariluodon, Koskelan, Hietasen ja heidän taistelutovereidensa tarinan – miten toveruus, huumori ja halu jäädä henkiin yhdistävät miehiä matkalla sinne ja takaisin. Sota mullistaa niin yksittäisen sotilaan kuin kotirintamalle jääneidenkin elämän ja jättää jälkensä koko kansakuntaan.

Elokuva palkittiin merkittävästi neljällä eri Jussi-palkinnolla: Paras äänisuunnittelu, paras miespääosa, paras leikkaus ja paras maskeeraussuunnittelu.

Kupla

Eveliina, 16-vuotias, sattumalta näkee äitinsä suutelevan toista naista. Hän pelkää vanhempiensa eroa ja päättää puuttua tilanteeseen ilman lupaa ja pelkäämättä keinojen rajoja. Hän uskoo, että paras tapa tuhota äidin avioliiton ulkopuolinen suhde ja saada vanhemmat lähentymään uudelleen on olla ongelmia aiheuttava teinitytär.

Niinpä Eveliina heittäytyy moniongelmaiseksi. Tässä prosessissa myös muutama muu elämä joutuu panoksiksi. Huolimatta siitä Eveliina pitää suunnitelmansa viimeiseen asti salassa ja onpa salaisia selviytymiskeinoja aikuisillakin – kunnes kupla puhkeaa.

Elokuvan näyttelijöistä Stella Leppikorpi voitti Parhaan näyttelijätulokkaan Jussi-palkinnon.

Teräsleidit

75-vuotiasta Inkeriä odottaa loppuelämän vankeustuomio, sillä hän löi miestään Tapiota paistinpannulla päähän. Inkeri haluaa kuitenkin vielä hetken elää täysillä ja vapaana, kun siihen on vielä mahdollisuus. Hän lähtee kahden isosiskonsa kanssa kohti nuoruusmaisemia ja matkan varrella sattuu jos jonkinlaista – he ottavat kyytiin kaksi liftaria, auto hajoaa ja yökerhossa tanssi yltyy syntiseksi.

Kyseessä ei ole kuitenkaan vain pakoreissu ennen vankeutta, sillä samalla Inkeri tutkii menneisyyttään, tulevaisuuttaan, sekä perhe- ja parisuhteitaan. Löytääpä hän jopa aikoinaan sammuneen rakkaudenkin.

Saara Pakkasvirta palkittiin Jussi-palkinnolla parhaasta naissivuosasta.

Karaokeparatiisi

Vuoden parhaana dokumenttielokuvana palkittu Karaokeparatiisi kertoo suomalaisesta karaokekulttuurista. Elokuvassa haastatellaan viittä eri ihmistä ja kuvataan kuinka he elävät karaoken parissa.

Le Havre

Pieni afrikkalainen poika päätyy ranskalaiseen satamakaupunkiin Le Havreen merikontissa, joka on täynnä muitakin pakolaisia. Poika pääsee pakenemaan ja piiloutuessaan viranomaisilta hän tapaa kengänkiillottajan, joka haluaa auttaa poikaa pääsemään määränpäähänsä: Lontooseen äitinsä luo. Samanaikaisesti kengänkiillottajan vaimo saa diagnoosin vakavasta sairaudesta.

Elokuva voitti merkittävät kuusi Jussi-palkintoa: Paras elokuva, Paras ohjaus, Paras naissivuosa, Paras käsikirjoitus, Paras kuvaus ja Paras leikkaus.

Haaveiden kehä

Haaveiden kehä kertoo kunnianhimoisesta ja tiukasta yksinhuoltajaisästä, joka toivoo kahdesta pojastaan tulevan ammattinyrkkeilijöitä. Isä on uskossa että vanhempi poika Jamppa aikoo jatkaa nyrkkeilyuransa takomista maailmalla. Puolestaan pikkuveli Kusti taistelee paino-ongelmien kanssa. Onko isän toiveet huippu-urheilijapojista todella tavoittelemisen arvoisia?

Vuoden 2003 Jussi-gaalassa elokuva voitti kolme palkintoa: Paras miespääosa, Paras naissivuosa ja Paras musiikki.

Kuningasjätkä

Kuningasjätkä sijoittuu 1950-luvun Itä-Suomeen tukkien uiton tapahtumien ympärille. Tarinan isä menettää vaimonsa ja jäljelle jää vain isä ja poika. Isä (Tenho) lähtee poikansa (Simon) kanssa kesäksi puiden uittohommiin, jossa työnteko ja -tekijät ovat armottomia. Elokuvassa on myös upeasti kuvattu Suomen kesäistä luontoa, sekä mukaan mahtuu vähän rakkauttakin, kun Tenho löytääkin uuden kiinnostavan naishenkilön.

Elokuva voitti upeat viisi Jussi-palkintoa seuraavista kategorioista: Vuoden elokuva, Paras miespääosa, Paras miessivuosa, Paras ohjaus ja Paras käsikirjoitus.

Sokkotanssi

Sokkotanssi elokuvassa eletään 60-lukua pienessä suomalaisessa kaupungissa meren rannalla. Toinen päänäyttelijöistä on poika nimeltä Jontti. Hän on luonteeltaan hyvin utelias lapsi, joka saa selville isänsä salasuhteen toisen naisen kanssa. Jontin paras kaveri naapurista on Länki, jolla on kova ikävä ulottumattomissa asuvaa isäänsä. Nämä elämän seikat painostavat suuresti poikien mieltä, jonka vuoksi he tekevät kolttosia.

Elokuvassa on tunnettuja näyttelijöitä. Jontin isä on Martti Suoaho, Pirkka-Pekka Petelius esittää parturia ja Vesa-Matti Loiri pienessä sivuosassa alkoholisoitunutta kansalaista. Sokkotanssissa käytetään hienovaraista huumoria, mutta myös draamaa.

Elokuva voitti Jussi-palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta.

Koulukinon oppimateriaali on suunnattu toisen asteen ja yläkoulun opintoihin. Tehtävissä on vinkkejä elokuvan käsittelyyn, tehtäviä elokuva-analyysistä, elokuvan ajankuvasta, kepposista, dramaturgiasta ja ohjaaja Matti Ijäksestä. Oppimateriaali tähän elokuvaan löytyy myös ruotsiksi.

Neiti Aika

Dokumenttielokuva kertoo Sirkka-Liisa Miettisestä, joka menehtyi 98-vuotiaana Helsingin Kisakylässä eikä hänellä ollut omaisia. Elina Talvensaari, joka on elokuvan ohjaaja, inspiroitui tekemään kyseisen elokuvan kun hän osti sattumalta Sirkka-Liisan asunnon. Asunnon mukana tuli koko Sirkka-Liisan irtaimisto, pienintäkin tavaraa myöten. Ohjaaja ei halunnut laittaa tavaroita suoraan hävitykseen, sillä tällöin viimeisetkin tiedon jyvät Sirkka-Liisasta olisivat hävinnet. Elina halusi muistaa Sirkka-Liisaa, joten tästä syntyi idea Neiti Ajalle.

Koulukinon oppimateriaali kertoo tarkemmin elokuvan taustasta, käsittelee storytellingia, esineitä ja tunteita, tavallisen ihmisen tarinaa sekä sitä mikä on yksityistä ja julkista. Oppimateriaali on suunnattu toisen asteen opintoihin.