Award: Jussi

Teräsleidit

75-vuotiasta Inkeriä odottaa loppuelämän vankeustuomio, sillä hän löi miestään Tapiota paistinpannulla päähän. Inkeri haluaa kuitenkin vielä hetken elää täysillä ja vapaana, kun siihen on vielä mahdollisuus. Hän lähtee kahden isosiskonsa kanssa kohti nuoruusmaisemia ja matkan varrella sattuu jos jonkinlaista – he ottavat kyytiin kaksi liftaria, auto hajoaa ja yökerhossa tanssi yltyy syntiseksi.

Kyseessä ei ole kuitenkaan vain pakoreissu ennen vankeutta, sillä samalla Inkeri tutkii menneisyyttään, tulevaisuuttaan, sekä perhe- ja parisuhteitaan. Löytääpä hän jopa aikoinaan sammuneen rakkaudenkin.

Saara Pakkasvirta palkittiin Jussi-palkinnolla parhaasta naissivuosasta.

Karaokeparatiisi

Vuoden parhaana dokumenttielokuvana palkittu Karaokeparatiisi kertoo suomalaisesta karaokekulttuurista. Elokuvassa haastatellaan viittä eri ihmistä ja kuvataan kuinka he elävät karaoken parissa.

Le Havre

Pieni afrikkalainen poika päätyy ranskalaiseen satamakaupunkiin Le Havreen merikontissa, joka on täynnä muitakin pakolaisia. Poika pääsee pakenemaan ja piiloutuessaan viranomaisilta hän tapaa kengänkiillottajan, joka haluaa auttaa poikaa pääsemään määränpäähänsä: Lontooseen äitinsä luo. Samanaikaisesti kengänkiillottajan vaimo saa diagnoosin vakavasta sairaudesta.

Elokuva voitti merkittävät kuusi Jussi-palkintoa: Paras elokuva, Paras ohjaus, Paras naissivuosa, Paras käsikirjoitus, Paras kuvaus ja Paras leikkaus.

Haaveiden kehä

Haaveiden kehä kertoo kunnianhimoisesta ja tiukasta yksinhuoltajaisästä, joka toivoo kahdesta pojastaan tulevan ammattinyrkkeilijöitä. Isä on uskossa että vanhempi poika Jamppa aikoo jatkaa nyrkkeilyuransa takomista maailmalla. Puolestaan pikkuveli Kusti taistelee paino-ongelmien kanssa. Onko isän toiveet huippu-urheilijapojista todella tavoittelemisen arvoisia?

Vuoden 2003 Jussi-gaalassa elokuva voitti kolme palkintoa: Paras miespääosa, Paras naissivuosa ja Paras musiikki.

Kuningasjätkä

Kuningasjätkä sijoittuu 1950-luvun Itä-Suomeen tukkien uiton tapahtumien ympärille. Tarinan isä menettää vaimonsa ja jäljelle jää vain isä ja poika. Isä (Tenho) lähtee poikansa (Simon) kanssa kesäksi puiden uittohommiin, jossa työnteko ja -tekijät ovat armottomia. Elokuvassa on myös upeasti kuvattu Suomen kesäistä luontoa, sekä mukaan mahtuu vähän rakkauttakin, kun Tenho löytääkin uuden kiinnostavan naishenkilön.

Elokuva voitti upeat viisi Jussi-palkintoa seuraavista kategorioista: Vuoden elokuva, Paras miespääosa, Paras miessivuosa, Paras ohjaus ja Paras käsikirjoitus.

Sokkotanssi

Sokkotanssi elokuvassa eletään 60-lukua pienessä suomalaisessa kaupungissa meren rannalla. Toinen päänäyttelijöistä on poika nimeltä Jontti. Hän on luonteeltaan hyvin utelias lapsi, joka saa selville isänsä salasuhteen toisen naisen kanssa. Jontin paras kaveri naapurista on Länki, jolla on kova ikävä ulottumattomissa asuvaa isäänsä. Nämä elämän seikat painostavat suuresti poikien mieltä, jonka vuoksi he tekevät kolttosia.

Elokuvassa on tunnettuja näyttelijöitä. Jontin isä on Martti Suoaho, Pirkka-Pekka Petelius esittää parturia ja Vesa-Matti Loiri pienessä sivuosassa alkoholisoitunutta kansalaista. Sokkotanssissa käytetään hienovaraista huumoria, mutta myös draamaa.

Elokuva voitti Jussi-palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta.

Koulukinon oppimateriaali on suunnattu toisen asteen ja yläkoulun opintoihin. Tehtävissä on vinkkejä elokuvan käsittelyyn, tehtäviä elokuva-analyysistä, elokuvan ajankuvasta, kepposista, dramaturgiasta ja ohjaaja Matti Ijäksestä. Oppimateriaali tähän elokuvaan löytyy myös ruotsiksi.

Neiti Aika

Dokumenttielokuva kertoo Sirkka-Liisa Miettisestä, joka menehtyi 98-vuotiaana Helsingin Kisakylässä eikä hänellä ollut omaisia. Elina Talvensaari, joka on elokuvan ohjaaja, inspiroitui tekemään kyseisen elokuvan kun hän osti sattumalta Sirkka-Liisan asunnon. Asunnon mukana tuli koko Sirkka-Liisan irtaimisto, pienintäkin tavaraa myöten. Ohjaaja ei halunnut laittaa tavaroita suoraan hävitykseen, sillä tällöin viimeisetkin tiedon jyvät Sirkka-Liisasta olisivat hävinnet. Elina halusi muistaa Sirkka-Liisaa, joten tästä syntyi idea Neiti Ajalle.

Koulukinon oppimateriaali kertoo tarkemmin elokuvan taustasta, käsittelee storytellingia, esineitä ja tunteita, tavallisen ihmisen tarinaa sekä sitä mikä on yksityistä ja julkista. Oppimateriaali on suunnattu toisen asteen opintoihin.

Oppipoika

On vuosi 1939. 13-vuotias poika nimeltään Karl saapuu Ahvenmaalla sijaitsevalle Lånskärin saarelle. Siellä pojan on tarkoitus oppia majakanvartijan työ olemalla majakkamestari Hasselbondin oppipoikana, mikä ei olekaan helppo pesti. Alkaa jännittävä trilleri, joka on täynnä valintoja.

Elokuva voitti Jussi-palkinnon parhaasta pukusuunnittelusta.

Koulukinon oppimateriaali on saatavana myös ruotsiksi. Oppimateriaali käsittelee suomenruotsalaista elokuvaa, lapsien oikeuksia, psykologista trilleriä, pahuuden psykologiaa, motivaatiota ja tunteita.

Napapiirin sankarit

Jannen suhde Lapissa rakoilee, kun hänen avopuolisonsa Inari vaatii illalla hankkimaan pyytämänsä digiboksin aamu yhdeksään mennessä (jonka Jannen piti hankkia jo kuluneen päivän aikana). Näin alkaa digiboksin metsästyksestä uskomaton seikkailu. Ystäviensä kanssa Janne laittaa kaiken peliin – yhden pienen elektroniikkalaitteen vuoksi, sillä kyseessä on Jannen parisuhteen tulevaisuus.

Elokuva voitti upeasti kolme Jussi-palkintoa: paras ohjaus, elokuva ja käsikirjoitus.

Koulukinon oppimateriaali käsittelee Lappia, lappilaisuutta, elämänhallintaa ja pohjoisen miehiä.

Tom of Finland

Elokuva suomalaisen taiteilijan Touko Laaksosen matkasta kansainväliseen menestykseen ja samalla tarina Suomen historiasta. Tom of Finland -elokuva oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. (Lähde: Koulukino)