Oppiaine: suomen kieli ja kirjallisuus

Selaa kaikkia artikkeleita

Julkaistu:

Keisarin salaisuus

Vuonna 2006 valmistunut ”Keisarin salaisuus” on Suomen ensimmäinen pitkä tietokoneanimaatioelokuva, joka sijoittuu fantasiamaailmaan. Vaikka elokuvassa nähdään Itsevaltiaat-TV-sarjan poliitikkokarikatyyreitä, se ei liity sarjaan juonellisesti. Tarina kertoo pienen kylän taistelusta ilkeää keisaria vastaan.

Elokuvan ohjasi Riina Hyytiä. Elokuvan ääninäyttelijöinä ovat olleet muun muassa Mika-Ala Panula, Anna Bentley ja Jukka Puotila. Hahmoja on paljon ja monet ovat tunnistettavia suomalaisia poliitikoita. ”Keisarin Salaisuus” on tuotettu Helsinki-Filmin ja Anima Vitae Oy:n toimesta.

Julkaistu:

Urpo & Turpo – Johtolangan jäljillä

Kaksi uteliasta leikkikarhua, nimeltään Urpo ja Turpo, asustavat lastenhuoneen kirjahyllyssä ja nauttivat lukemisesta suuresti. He sekoittavat arjen ja sadut keskenään, mikä luo hauskoja seikkailuja. Esimerkiksi he löytävät itsensä autiolta saarelta ja pelastuvat leipäpuun avulla, kohentavat rohkeasti muiden ulkonäköä, etsivät johtolankoja, rikkovat sääntöjä, kaipaavat hiljaisuutta ja kilpailevat ollakseen maailman parhaita ja voimakkaimpia.

Samalla tavoin kuin Toy Storyn lelut, Urpo ja Turpo heräävät eloon, kun kotiväki ei näe. Urpo & Turpo -elokuva tarjoaa viihdettä niin aikuisille kuin perheen pienimmillekin. Elokuva on helppo seurata, sillä siinä käytetään hyvää suomea. Se pohjautuu Hannele Huovin suosittuihin satukirjoihin ja on nyt entistäkin värikkäämpi ja elävämpi valkokankaalla, sillä se on restauroitu.

Julkaistu:

Ella ja kaverit 2: Paterock

Tokaluokkalaisen Ellan ja hänen luokkatoveriensa opettaja vaatii, että myös rocktähden urasta haaveilevan Paten on opittava kertotaulu. Kaverit keksivät, että jos Pete olisi rokkistara, hänen ei tarvitsisi osata mitään, sillä manageri hoitaisi asiat. He panevat bändin kasaan ja tavoitteeksi asetetaan esiintyminen laulutähti Elviiran megakonsertisssa.

Hahmot perustuvat kirjasarjaan Ella ja Paterock.

Julkaistu:

Joulutarina

”Joulutarina” on suomalainen jouluelokuva, joka julkaistiin vuonna 2007. Elokuvan on ohjannut Juha Wuolijoki. Tarina sijoittuu pienen suomalaisen kylän joulunviettoon ja kertoo perheestä, joka kamppailee vaikeuksien keskellä löytääkseen joulun ilon ja merkityksen.

Elokuvan päähenkilö on Nikolas, pieni poika, jonka vanhemmat ovat menehtyneet. Nikolas asuu anoppinsa ja tämän tyttären Luovin kanssa. Kylässä eletään vaikeita aikoja ja monilla perheillä on taloudellisia vaikeuksia. Nikolas päättää tehdä jotain erityistä antamalla lahjan jokaiselle kylän lapselle jouluna.

Nikolas lähtee lumiselle matkalleen kohti pohjoista ja kohtaa matkallaan erilaisia ihmisiä ja seikkailuja. Hän saa apua mystiseltä hahmolta nimeltä Iisakki, joka näyttää hänelle tien kohti joulun taikaa. Nikolas jakaa lahjojaan matkan varrella ja tuottaa iloa kaikille, joita hän tapaa.

Elokuvan tunnelma on lämminhenkinen ja jouluinen ja se korostaa yhteisöllisyyttä, anteliaisuutta ja toisten auttamista. ”Joulutarinan” katsomisesta on tullut osa monen suomalaisen perheen jouluperinnettä ja se on saanut kiitosta visuaalisesta kauneudestaan, koskettavasta tarinastaan ja tunnelmallisesta musiikistaan.

Jussi-palkinnot:
Paras kuvaus: Mika Orasmaa
Yleisö-Jussi

Julkaistu:

Paratiisin lapset

Paratiisin lapset on kertomus kolmen ikäpolven naisista: Eevasta, hänen äidistään pyykkäri Hartikaisesta, ja tyttärestään Päivikistä. Leikkimielisen komedian keskeinen hahmo on nelikymppinen liikenainen Eeva Salminen. Voimakastahtoinen ja kunnianhimoinen Eeva on sunnuntailapsi, joka määrätietoisesti kiipeää ylöspäin yhteiskunnan portaita. Hänen unelmansa on kaikkien aikojen rakennuskohde, kylpylähotelli Paradiso Baltica. Matkallaan Eeva kohtaa ahneita byrokraatteja ja muita saalistajia, jotka haluavat hankkeesta oman osansa, mutta Eevalla on keinot joita hän hintaa kysymättä on valmis käyttämään.

Elokuvan on ohjannut Rauni Mollberg.

Pääosissa:
Tatjana Vasileva
Helge Herala
Heikki Kinnunen
Pertti Sveholm
Taru Valkeapää

Julkaistu:

Milka – elokuva tabuista

Milka – elokuva tabuista kertoo nuoren, seksuaalisuuteensa heräävän tytön tarinan Lapin kyläyhteisössä. Elokuva perustuu Timo K. Mukan tarinaan Tabu (1965). Henkilöiden tasolla Milka on kertomus kahden naisen, äidin ja tyttären välisestä suhteesta. Leskiäitiä autteleva Ojanen, toiselta nimeltään Kristus-Perkele, on omapäisellä tavallaan vahva ja itsenäinen työmies sekä taitava puuseppä johon Milka ihastuu. Saattamalla Milkan raskaaksi ja tekemällä hänestä näin äidin, hän samalla katkaisee sekä tytön lapsuuden että äidin toiveet avioliitosta uuden kirvesmiehen kanssa. Kun Ojanen häipyy, ottaa miehen paikan Milkan elämässä pysyvyyttä edustava voima, tummanvihreään päällystakkiin ja sarvisankalaseihin sonnustautunut kanttori, jonka äiti on joutunut hyväksymään paremman puutteessa. Myös Milkan suhde kyläyhteisöön muuttuu lapsen ja uuden elämän myötä.

Pääosissa:
Irma Huntus
Matti Turunen
Leena Suomu

Jussi-palkinto:
Paras tuottaja – Rauni Mollberg

Julkaistu:

Aika hyvä ihmiseksi

Aika hyvä ihmiseksi vie katsojat suomalaisen 1920-luvun pikkukaupungin elämänmenon keskelle. Puutalokorttelin pihapiirin ihmiskirjoa seuraamalla elokuva rakentaa humoristisen ja lämminhenkisen kuvan eräästä aikakaudesta tavallisten ihmisten silmin nähtynä.

Pääosissa:
Olavi Ahonen
Lauri Arajuuri

Jussi-palkinnot:
Paras tuottaja: Rauni Mollberg
Paras miesnäyttelijä: Toivo Mäkelä
Paras naisnäyttelijä: Raili Veivo
Paras naisnäyttelijä: Irma Seikkula
Paras ohjaus: Rauni Mollberg

Julkaistu:

Maa on syntinen laulu

Timo K. Mukan kohuromaaniin pohjautuva elokuva on yhtä aikaa sekä naturalistinen että lyyrinen kuvaus lappilaisesta elämänmenosta mutta myös yleisemmin inhimillisyydestä ja sen puuttumisesta. Renki on puukotettu lavatansseissa ja kylässä on hautajaiset. Martta hoitaa hautajaisten kahvituksen ja kohtaa lappalaisen poromiehen Oulan, johon hän ihastuu välittömästi. Talvella Kurkelan talon poika kosiskelee Marttaa ja houkuttelee yhteisen yön viettoon. Martta on kokemukseen pettynyt, eikä voi unohtaa Oulaa. Poroerotuksen aikaan hän tapaa jälleen Oulan, mutta heidän onnensa tiellä on monta estettä. Kurkelan talon poika on mustasukkainen ja Martan isän mielestä Oula on kelvoton mies jolla on liuta aviottomia lapsia eri naisten kanssa. Oula houkuttelee Marttaa karkaamaan kotoa.

Jussi-palkinnot:
Paras tuottaja: Rauni Mollberg
Paras miesnäyttelijä: Aimo Saukko
Paras ohjaus: Rauni Mollberg
Paras kuvaus: Kari Sohlberg

Pääosissa:
Maritta Viitamäki
Pauli Jauhojärvi
Aimo Saukko
Milja Hiltunen

Ajomies elokuvan juliste.

Julkaistu:

Ajomies

Erään ratamestarin tuulinen kesä. Ratamestari työskentelee suurten voimien, raskaiden koneiden ja arvaamattomien eläinten parissa, näitä kaikkia halliten. Eräänä kesänä oli kuitenkin suuremmat voimat kyseessä – nimittäin omat ja muiden tunteet.

Matti Laineen esittämä ajomies elää tasaisen rauhallista elämää: hän työskentelee raviradalla, on naimisissa ja käy mökillä saunomassa. Kesän jälkeen on muutto edessä, joten miehen pitäisi koulia hehkeästä Marista (Elina Ylisuvanto) uusi lähtöauton kuski. Tunteet käyvät kuumina raviradalla, mutta kahdessa naisessa on yksi liikaa, ja niinpä valinta on eittämättä edessä.

Kaikin puolin tyylikkäästi toteutettu elokuva etenee Pilvenmäen raviradalla. Se on samalla arkinen ja dramaattinen miljöö päähenkilön hienovaraisesti kuvatulle sisäiselle kamppailulle.

Elokuvan loppumetreillä tarinassa seuraa paljastus, joka tuo uuden, yllättävän perspektiivin miehen tilanteeseen. Passi ja Laine luovivat tyylillä loppuratkaisuun, jossa tunteet ja järki vääntävät kättä. Huumoria ja viisautta elokuvaan tuo erityisesti Tapio Aarre-Ahtion esittämä appiukko.

Ohjaaja: Jarkko T. Laine, J-P Passi

Pääosissa:
Matti Laine
Elina Ylisuvanto
Tapio Aarre-Ahtio

Julkaistu:

Koirankynnen leikkaaja

Suomi on sodan melskeissä elänyt haaveissa ja unelmissa juuri hetken suuruutensa aikaa, nyt maksetaan velkoja. Mertsi Vepsäläinen on lähtenyt sotaan vakaana aikomuksenaan pelastaa kokonainen valtakunta, nyt, päähän haavoittuneena sotainvalidina, koko hänen tahtonsa suuntautuu pelastamaan työkaverin suomenpystykorva Sakkea tuholta. Hän lähtee monivaiheiseksi osoittautuvalle matkalleen, joka kuljettaa häntä kovana pakkastalvena sotakorvauksia maksavan Suomen saloille, ankariin metsätöihin, ja saavuttaa dramaattisen päätöksensä yrityksissä leikata Sakke-koiran kierteelle kasvaneet kannuskynnet.

Pääosissa:
Peter Franzén
Ahti Kuoppala
Taisto Reimaluoto
Leo Lastumäki

Elokuva voitti upeasti kuusi Jussi-palkintoa:
Peter Franzén: Paras miespääosa
Markku Pölönen: Paras ohjaus
Paras käsikirjoitus: Markku Pölönen
Paras kuvaus: Kari Sohlberg
Paras elokuva